Alle rettigheter 2019 Nordreisa kirkelige fellesråd

Pispan pääsiäisharttaus


"Sillä elämä oon voittanu kuoleman yli. Ilo oon voittanu surun yli. Toivo oon voittanu pölön ja pessimismin yli.

Risthiinnaulitun ja ylösnousheen Jeesuksen Kristuksen uskossa met saama elläät  meiđän elämät hänen armossa.", sannoo pispa Olav Øygard

 

Meilä oon kolme issoo juhlaa meiđän kirkossa: joulut, pääsiäiset ja helluntai. Meiđän maassa oon eppäilemättä joulut miitä juhlithaan enniimitten, ja helluntai mikä enniimiile jääpi vaitiolhoon, samhaan aikhaan ko huomio pääsiäisistä oon piian niitten välissä. Mutta sentähđen: ilman pääsiäisten sanomaa, meilä ei olis ollu yhthään kristittyy kirkkoo.

Ruija oon erilainen maa, sillä ko paljoila meiđän maassa oon likelä puolentoista viikkoo pääsiäisfeeriää. Se oon syynä siihen ette paljot reisathaan poijes, ja pääsiäistä tullee paljoile hyvä ja varmasti hyvin tienattu feeriä, ja ilman niin paljon sitä kristittyy ossaa koko aijan. Mie olen yksi niistä joka tykkää hirmusesti hyvin hiittaamisesta, ja joka mielelänsä monena pääsiäispäivänä tekkee justhiin niin. Samhaan aikhaan se oon tärkkee mulle seurata Jeesusta ja sitä mitä tapattuu hälle niinä dramaattisiinä pääsiäisjuhlapäivinä, palmusunnutaista saakka kiini 1. pääsiäispäivhään asti.

Nyt ko pääsiäiset likennethään, mie halluun sannot teile jokka lujetta tätä: antakkaa päivät säilyttäät net nimet mikkä liitythään raamatunhistorihaan, ja missä tahansa tet oletta, antakkaa Jeesus leimata päivät ja sen mitä tapattui hälle näinä päivinä:

Palmusunnuntai: Jeesus kuningas rattastaa kaupunkhiin. Häntä juhlithaan kuninkhaana. Hän oon kuningas. Mutta ei se kuningas ketä ihmiset ođotethaan ja toivotethaan, sillä niin ko hän itte sannoo Pilatuksele pitkeperjantaina: Minun kuningaskunta ei ole tästä mailmasta (Joh. 18:36).

Kihlatuorestai: Jeesus juhlii sitä viimistä ruokkaa opetuslapsiin kansa. Hänen rooli oon olla täyđelinen palveelija, ja hän pessee heiđän jalat. Ja hän vihkii ehtoolisen, sen pyhän ruvan. Jeesuksen ruuhmiin ja Jeesuksen veren. Tätä ruokkaa juhlithaan vielä 2000 vuotta jälkhiin enniimissä kristityissä kirkoissa. Kihlatuorestain salaisuus oon se ette met otama vasthaan taivhaalissii lahjoi.

Pitkeperjantai: se pitke päivä minkä lopuksi Jeesuksen risthiinnaulithaan, ja hän kuolee. Roomalainen maanherra, Pontius Pilatus tuomitti Jeesuksen kuolemhaan. Pitkeperjantai oon kristikunnan traagisin ja surulisin päivä, samhaan aikhaan ko tämä  oon justhiin se päivä mikä anttaa mahđolisuuđen ette pelastuksen lahjoi saattaa anttaat. Ylipappi Kaifas oli enämen oikkeessa ette ko hän itte ymmärsi ko hän sanoi: Tet että ajattele sitä ette se oon parempi teile ette yksi ihminen kuolee kansan eđestä, ko ette koko kansa kuolee. (Joh. 11:50). Jeesuksen kuolema oon meile henki. Sentähđen met seuraama häntä rakkhauđela ja kiitolisuuđela tänä päivänä.

1. pääsiäispäivä. Issoin juhlapäivä kirkon kalenterissa. Ihmet oon tapattunu: hän joka oli kuollu, ellää taas. Hän oon noussu ylös hauđasta. Kuolema oon kuollu, elämä ellää. Usko Jeesuksen ylösnousemuksesta oon itte elämännärvi meiđän kristityssä uskossa. Se oon Jeesuksen ylösnousemus mikä tekkee kristinuskon iloseksi uskonnoksi, sillä sanoma oon yksinkertaisesti se ette elämä oon väkkeevämpi ko kuolema. Elämä ellää. Toivo ellää. Optimismi voittaa pessimismin yli.

Pääsiäisen muistelus ei lopu pitkeperjantaina. Ei se saata tehđä niin. Siitä lähtee pääsiäispäivän ilo.

Paljot kattothaan meitä kristittyi surulisiksi ja synkiksi. Minun neuvo nyt pääsiäisaikana oon: ottakkaa vasthaan pääsiäisen ja ylösnousumuuksen ilon: meiđän usko oon ilonen usko. Se tođistaa ette Jeesus tullee olemhaan meiđän kansa koko ijän, ja vieläpä elämän pimmeimissä hetkissä. Hänen rakkhaus ja huoli meile oon kaikista elämän pikku arkipäiväsyyksistä ishoin kysymykshiin, ja niissä issoimissa vaikkeuksissa mikkä koskethaan ihmistä. Sillä elämä oon voittanu kuoleman yli. Ilo oon voittanu surun yli. Toivo oon voittanu pölön ja pessimismin yli.

Risthiinnaulitun ja ylösnousheen Jeesuksen Kristuksen uskossa met saama elläät  meiđän elämät hänen armossa. Tervettulemaa juhlimhaan pääsiäistä, ja syđämelistä tervettulemaa ottamhaan ossaa seurakunnan pääsiäisjuhlhaan!

Tilbake